Lapset syntyvät kloonaamalla tai keinokohduissa ja voivat elää jopa 1 000 vuotta. Kotien seinät ovat tekoälyn ohjaamaa nanoteknologista muovailuvahaa. Proteiinia valmistetaan keinotekoisesti. Valvontakameroita ei pääse pakoon edes erämaahan. Emme pane kännykkää korvalle, sillä se on jo siellä: sisäkorvaimplanttina. Ihmissuhteetkin on alistettu teknologialle – pariskunnille tehdään tieteellinen analyysi heidän yhteensopivuudestaan. Tiede-lehden visionäärien mukaan maailma vuonna 2030 on tällainen.
Puuta heinää! Teknologiauskovaisilta ennustajilta unohtuu, että ihmisillä on vaikeuksia sopeutua jo nykyiseen tekniikkaan.
Unohdetaan luonnonkatastrofit, ydinsodat ja ilmastonmuutos hetkeksi. Millainen maailma voisi olla vuonna 2030?
Selvää on, ettei tekninen kehitys pysähdy, ellei koko maailma pysähdy. Mutta ihmiset eivät kestä jatkuvasti kiihtyvää teknistä hyökyaaltoa palamatta puhki. Ehkä trendiksi muodostuukin huipputekniikan kätkeminen luomukaapuun.
Käsityönä tehdyt esineet ovat suurimpia statussymboleita. Perinteiset valmistusmenetelmät kokevat renessanssin, koska tekniikkaa on kaikilla, mutta taitoa vain harvoilla. Naapurille leveillään aidolla hirsiseinällä, sillä hänellä on pelkkä keinoseinä. Ökykoti havaitsee asukkaiden tarpeet ja mukautuu niihin, vaikka päällepäin näkyy vain hirsipöllejä ja takkatuli.
Koska tietoverkon lonkerot ovat kaikkialle ulottuva standardi, ulkopuolelle pääseminen on tavoiteltavaa ylellisyyttä. Lumemaailmassa kasvaneille on elämys päästä tekemään ruumiillista työtä, haistelemaan metsän tuoksua ja kuuntelemaan luonnon ääniä. 3D-reaalitodellisuudesta analogisella ohjaimella nimeltä virveli aivan itse ongittu kala maistuu parhaalta, vaikka visionäärit keinotekoista proteiinia kuinka tyrkyttäisivät.
Lyön vetoa, että lapsia valmistetaan myös jatkossa aidossa luonnonkohdussa. Siinä on hyväksi havaittu käyttöliittymä.
”Samoin kuin emme nyt osaa ajatella elämää ilman kännykkää ja internetiä, vuonna 2030 ihmiset eivät osaa kuvitella, miten pystyivät ennen tulemaan toimeen ilman asioita x ja y”, todetaan tuoreessa Yleissivistys ja osaaminen työelämässä -raportissa.
Raportin laatijat ovat viisaita. He eivät yritä arvata mitä nämä asiat ovat.
Seppo Honkanen
Aviisin pääkirjoitus 12/2009
Näkemyksiä | Seppo Honkanen 