Pykälät ovat vain pykäliä, mutta kakka on paskaa

Vietnamilainen mies muutti Pohjanmaalle saatuaan työpaikan ruiskumaalarina. Miehen perässä Suomeen saapuivat hänen vaimonsa ja kuusivuotias tyttärensä, joka on jo oppinut puhumaan hyvää suomea.

Perhe on elänyt tyytyväisenä ruiskumaalarin tuloilla, nettona noin 1 400 eurolla kuukaudessa. Lisätienestejä kolmikko on saanut marjanpoiminnasta. He eivät ole halunneet, tarvinneet eivätkä saaneet senttiäkään sosiaalitukia.

Nyt maahanmuuttovirasto on päättänyt karkottaa vaimon ja tyttären, koska ”kolmihenkisen perheen minimitoimeentulon rajaksi on määritelty 1 980 euroa”.

 

Marraskuussa vietettiin ravintolapäivää. Ihmiset pystyttivät koteihinsa ruokaravintoloita päivän ajaksi.

Oma-aloitteinen yritteliäisyys on epäilyttävää touhua, joten virkakoneisto valpastui kohtaamaan ongelman. Onhan todennäköistä, että joku rikkoo säädöksiä nauttimalla – tai peräti tarjoilemalla! – ravintolapäivän aikana alkoholia. ”Helsingissä poliisi vieraili ainakin 46 ravintolapäivän ravintolassa”, kertoo päivystävä komisario Esa Pennanen Helsingin Sanomissa. Huomautuksia jaettiin.

 

Tsunamiaallot hyökyivät Thaimaan rannikoille tapaninpäivänä 2004. Koska ulkoasiainministeriön kriisiviestintä oli kerrassaan surkeaa, aiheesta laadittiin selvitys. Työryhmän kokoama paperikasa valmistui vuonna 2006. Sen perusteella päätettiin perustaa uusi, valtion virallinen kriisiviestintäportaali.

Viisi vuotta on kulunut. Portaalia ei ole näkynyt.

Tekninen toteutus on kuulemma saatu päätökseen, mutta nyt kenkä hiertää portaalin sisällöstä. Hallintoviranomaiset väittelevät siitä, kenen vastuulla on sisällön tuottaminen sivustolle kriisitilanteessa. Viestintävastuun oikeaoppisesta, pykälien mukaisesta jakautumisesta yritetään päästä selvyyteen valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten välillä.

Valtioneuvoston kanslian viestintäosaston kriisiviestinnän koordinaattori kommentoi asiaa Ilkassa. Tittelihirmun mukaan kriisisivuston perustamisen venymisessä ei ole mitään erikoista.

”Uusissa hankkeissa pari vuotta ei ole vielä aika eikä mikään.”

 

Kolmevuotias tyttö ilmoitti helsinkiläisessä puistossa, että hänellä on kakkahätä. Puiston vieressä on päiväkoti. Lapsenhoitajana toiminut ystäväni katsoi parhaaksi käyttää hätää kärsivää tyttöä päiväkodin WC-tiloissa.

”Anteeksi, voisinko käyttää häntä kakalla?”

”Ei. Se ei onnistu. Meillä on tiukat säännöt, jotka ehdottomasti kieltävät…”

Ystäväni nappasi lapsen kainaloonsa ja marssi vessaan. Hän toimi, kuten fiksu ihminen toimii. Pykälät ovat vain pykäliä, mutta kakka on paskaa.

 

Seppo Honkanen
Kirjoitus on Aviisin pääkirjoitus 15/2011 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s