Harvat ja valitut tamperelaiset

Koska tilastot eivät valehtele, me tamperelaiset asumme maailman parhaassa paikassa. Todisteketju on aukoton.

Huhtikuun alussa Tampere julistettiin jälleen Suomen parhaaksi asuinpaikaksi. Tällä kertaa kyseessä oli Taloustutkimuksen galluptulos.

Pari vuotta sitten Newsweekin asiantuntijaraati valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Kehitystä, hyvinvointia ja pärjäämistä mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu jatkuvasti kärkipäähän.

Erinomaisista tilastosijoituksistamme saamme kiittää korkeaa koulutusta. Ilman kahta yliopistoa Tampere olisi luultavasti muuttotappiosta kärsivä entinen teollisuuskaupunki. Ilman maailman parhaaksi kehuttua koulutusta Suomi olisi jäänyt kauas kärkikahinoista esimerkiksi amerikkalaislehden listalla.

 

Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Helsingistä Tampereelle vuonna 1960, kaupunki oli noin puolet pienempi kosken ympärille kasvanut teollisuuskeskittymä. Yliopiston edeltäjä oli kodikas alle tuhannen henkilön opinahjo.

Oppiarvoja kunnioitettiin 1960-luvun alkupuolen Tampereella niin paljon, että Yhteiskunnallisen korkeakoulun palkkalistoilla olevat saivat keskustan liikkeissä erityiskohtelua. Olivathan he sentään akateemisesti koulutettuja.

Vuosikymmenten kuluessa yliopisto ja koulutus ovat arkipäiväistyneet, mutta niiden merkitys kaupungille ei ole ainakaan vähentynyt. Kun lasketaan yhteen yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, Tampereella on noin 35 000 korkeakouluopiskelijaa – valtava joukko 200 000 asukkaan kaupungissa.

Tuskin kukaan olisi uskonut 50 vuotta sitten, että Tampereen suurimpien työnantajien listalla komeilee yliopisto. Perinteisestä tamperelaisesta suurteollisuudesta ovat jäljellä lähinnä Finlaysonin ja Tampellan punatiiliset tehdasrakennukset, mutta yliopistossa työskentelee pari tuhatta tyyppiä.

 

Tampereen yliopistosta valmistuu joka vuosi noin tuhat maisteria ja yli sata tohtoria. Monet heistä joutuvat muuttamaan töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Helsinkiin pakotetut saattavat käyttäytyä ylimielisesti Tampereelle jääneitä kavereitaan kohtaan.

”Ai, oletko sinä vielä jäänyt Tampereelle?”

Kysymyksestä ei kannata loukkaantua. Kyseessähän on sellaisen henkilön puolustusmekanismi, jolle maailman tutkitusti parhaasta paikasta lähteminen on ollut henkisesti liian rankka koettelemus.

Tuskin hekään kovin onnettomia silti ovat. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi huhtikuun alussa Maailman onnellisuusraportin. Tanskalaiset olivat 150 maan vertailussa ykkösiä, suomalaiset kakkosia.

Ruotsalaiset sijoittuivat tilastossa vasta sijalle seitsemän.

 

Seppo Honkanen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s