Pirteä aamuihminen pinkaisee kymmenen kilometrin juoksulenkille aamukuudelta. Hän ei käsitä, miksi jotkut viitsivät maata vielä kahdeksalta. Nukkuviltahan menevät hyvät aamut hukkaan.
Eivät mene! Ne menevät nukkumiseen, ja nukkuminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Miksi aamut olisivat arvokkaampia hetkiä kuin yöt?
”Hei sinä yökukkuja: Jopa sinusta voi tulla pirteä aamuihminen. Näillä vinkeillä parannat aamujesi energiatasoa huomattavasti”, neuvoo MTV3.fi.
En tiedä, miksi minun pitäisi olla pirteä aamuihminen. Lehmät pitää lypsää aamuvarhaisella, mutta harvalla meistä on navetta. Minä en vaadi aamuihmisiä valvomaan pitkään, joten älkööt hekään vaatiko minua nousemaan kukonlaulun aikaan siksi, että heille se sopii.
Jos koettaisin esittää aamuihmistä, taistelisin synnynnäistä rytmiäni eli kronotyyppiä vastaan. Jotakuinkin puolet ihmisistä on aamuvirkeitä, puolet iltavirkeitä. Unitutkija Mikael Sallisen mukaan joka viides meistä on voimakkaasti aamu- tai iltatyyppinen.
Tutkimusten mukaan aamuihmiset ovat usein optimistisia, oma-aloitteisia ja tunnollisia. Heidän väitetään pärjäävän työurallaan yökukkujia paremmin. Meitä yökukkujia lohduttanee se, että meidän sanotaan olevan luovempia, älykkäämpiä ja ulospäinsuuntautuneempia.
Sähkövalo on ollut käytössä yli sata, verkkokin pian parikymmentä vuotta, mutta ajatukset ja arvokäsitykset sopeutuvat tekniikkaa hitaammin. Edelleen kuvitellaan, että kunnon ihmiset nousevat aikaisin. Aamu-unisuus ja iltavirkeys liitetään laiskotteluun, kun taas aamuvirkkuja pidetään tehokkaina.
Maaseudulla asuvat sukulaiseni heräävät laittamaan valot päälle aamuviideltä. Sen jälkeen he palaavat takaisin nukkumaan. Valot pitää laittaa, koska muuten naapurit huomaavat, että ”talossa laiskotellaan”.
Yhteiskunta pakottaa myös kaupunkilaiset laahustamaan pulpettiensa taakse aamuvarhaisella. Jopa yliopiston työntekijöiden oletetaan saapuvan kököttämään kammioihinsa viimeistään kello 9.30. Se on aamuvirkeän mielestä hirvittävän myöhään, mutta yökukkujan mielestä sekin saattaa olla turhan aikaisin. Yhteiskunnan rytmi on aamuihmisten sisäisen kellon mukainen, joten he harvoin hahmottavat asiassa mitään ongelmaa.
Väärään rytmiin pakottaminen ei ole edes elinkeinoelämän näkökulmasta järkevää. Jos ihminen joutuu toimimaan täysin vastoin luontaista rytmiään, hänestä ei saa parhaita tehoja irti. Väsymys ja univaje vaikuttavat eniten monimutkaisiin älyllisiin toimintoihin, kuten loogiseen päättelyyn ja suunnitteluun. Väsyneenä myös tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmotivaatio heikkenevät nopeasti.
Tärkeintä kai on se, mitä saa aikaan – ei se, mihin vuorokaudenaikaan on valveilla. Miksi ihmeessä ajatustyötä pitäisi tehdä juuri aamulla?
Yökukkujat, nouskaa kapinaan. Unohtakaa sosiaalinen teatteri. Polttakaa kaikki kolme herätyskelloanne, jos suinkin voitte.
Hitaasta heräämisestä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, sillä myös keskiyöllä voi mennä juoksulenkille. Tarvittaessa suorituksella voi kehuskella iltayhdeksältä nukahtaneelle pirteälle aamuihmiselle.
Seppo Honkanen