Twitter: loputtomasti tekstiviestejä mielenkiintoisilta henkilöiltä

Koetan vakuuttaa Twitter-ummikon siitä, että palveluun kannattaa tutustua. Kirjoitin tekstin  Museoliiton P.S.-blogia varten.

Yllättävän monessa yrityksessä oltiin 1990-luvun lopussa varmoja, että kotisivuja ei tarvita. Eikä siitäkään kauaa ole, kun monet pitivät kännyköitä ja  sähköposteja turhina villityksinä. Mutta taidan aloittaa vielä kauempaa.

Kun puhelinlinjoja vedettiin Kainuun korpiseuduille, isomummoni Alma totesi, että he eivät turhuuden markkinoille höynähdä. Kirjeet riittävät. Maailmaa nähnyt isoisoisäni Ferdinand  uhmasi voimakastahtoista vaimoaan. Hän vedätytti peltojen poikki puhelinlinjan heti, kun se oli mahdollista.

Hetken Alma jaksoi mököttää, sitten uteliaisuus voitti. Pian hän oli talon innokkain puhelimessa lörpöttelijä. Naapuritaloissa kyläillessään Alman kerrotaan ihmetelleen äänekkäästi, että minkä ihmeen takia muut eivät ole vielä puhelinta hankkineet.

”Ainakaan me emme todellakaan pärjäisi ilman.”

Sosiaalista mediaa ei ole pakko käyttää, kuten ei ole puhelintakaan. Mutta se  helpottaa elämää, tarjoaa uusia mahdollisuuksia, on hauskaa ja hyödyllistä. Ulkopuolella sinnittelevät muuttuvat  poikkeustapauksiksi, sillä verkkoyhteisöt ovat jo nyt viestinnän standardi.

Museoliitto on nyt Twitterissä, eikä liitto ole siellä yksin. Rekisteröityneitä käyttäjiä palvelulla on yli puoli miljardia, heistä 200 miljoonaa on aktiivisia. Yhteisöpalveluista ainoastaan Facebook on Twitteriä suositumpi.

Facebook on useimmille vanha tuttu. Siellä näkymisen merkitys ymmärretään yleisesti, mutta esimerkiksi Twitter ei voisi monia vähempää kiinnostaa. Ei se minuakaan aluksi suuremmin houkuttanut, vaikka oman Twitter-tilin näön ja uteliaisuuden vuoksi perustinkin.

Suomessa Twitteristä on ylipäätään innostuttu hitaammin kuin monessa muussa maassa: palvelun käyttäjämäärä on täällä kasvanut vasta hetki sitten yli kriittisen pisteen. Nykyään televisiossakin pyydetään katsojia osallistumaan lähetykseen tweettaamalla.

Mikä paljon puhuttu Twitter oikeastaan on?

Sosiaalisen median palvelut (esimerkiksi Twitter) eivät ole rakettitiedettä insinööreille. Ne ovat tavallisten ihmisten ja organisaatioiden tavalliseen kommunikaatioon tarkoitettuja välineitä. Uutta on, että ne mahdollistavat nopean vuorovaikutuksen, uudet kohtaamiset ja verkostoitumisen aiempaa helpommin.

Twitter muodostaa viestien, kommenttien ja seuraajien verkon: rajattoman tiedonvälitys-, rupattelu ja juoruilukerhon, jossa kuka tahansa voi liittyä kuuntelijaksi tai keskustelijaksi. Käyttäjät voivat kirjoittaa viestejä, tweetata, missä ja millä internetyhteydellä varustetulla laitteella tahansa.

Koska tweetit ovat todella lyhyitä, enintään 140 merkkiä pitkiä, niiden tuottaminen  on yhtä nopeaa ja vaivatonta kuin perinteisten tekstiviestien: viestien lyhyys tekee seuraamisestakin helppoa. Tweetit voivat sisältää myös linkkejä ulkopuolisiin verkkosivuihin, kuviin ja videoihin.

Sosiaalisen median kentällä Twitter on tapana sijoittaa yhteisö- ja mikroblogi-palveluihin, siis erittäin lyhyiden blogien ja bloggaajien verkostoksi. Hahmottamista saattaa auttaa, jos käsittää Twitterin valtavaksi ryhmätekstiviestien järjestelmäksi, jossa kenen tahansa lähettämät tekstiviestit ovat kaikkien kiinnostuneiden tavoitettavissa missä päin maailmaa tahansa. Jokainen käyttäjä voi valita itse, kenen tekstiviestejä hän tahtoo lukea.

Twitter muistuttaa hieman myös valtavaa radioasemien verkostoa. Käyttäjät ”kuuntelevat” toisten käyttäjien ”kanavia” tilaamalla heidän tuottamaansa sisältöä eli tweettejä.  ”Kuuntelijat” voivat myös halutessaan lähettää sisältöä eteenpäin, toisin sanoen retweetata. Mahdollista on myös osallistua ”lähetykseen” vastaamalla tweetteihin omilla 140-merkkisillä viesteillään.

Museoliiton oma  ”kanava” eli Twitter-tili on nimeltään museoliitto (@museoliitto). Sitä voi kuka tahansa seurata osoitteessa www.twitter.com/museoliitto. Lisäksi Twitter-päivityksiämme voi  seurata esimerkiksi PS-blogin alaosaan upotetusta tweettilaatikoista.

Reilun viikon ikäisen Twitter-tilimme ”yleisöksi” on ilmoittautunut tällä hetkellä 85 rekisteröitynyttä käyttäjää. Se tarkoittaa, että heidän Twitter-uutisvirtoihinsa ilmestyvät Museoliiton viestit heti kun ne on kirjoitettu. Mutta kannattaa muistaa, että myös muut kuin rekisteröityneet seuraajat voivat mennä lueskelemaan kenen tahansa tweetteja.

Käyttäjät valitsevat itse keiden lähettäjien tweetit näkyvät heidän omassa, yksilöllisessä uutisvirrassaan.  Näin he pystyyvät silmäilemään, ja halutessaan myös  kommentoimaan, nopeasti suurta määrää ajankohtaista sisältöä heitä itseään kiinnostavista aiheista.

Erityisen hyvä Twitter on rajattujen aihepiirien, mielenkiintoisten henkilöiden tai organisaatioiden ja nopeasti kehittyvien tapahtumien reaaliaikaisessa seuraamisessa.  Esimerkiksi museoalan kansainvälisiä tuulia voi kätevästi tarkkailla Twitterin kautta.

Twitteriä voi hyödyntää myös uutishakukoneena. Kun maailmalla tapahtuu, voi sopivilla avainsanoilla hakea informaatiota Twitteristä. Sen avulla tietää tuoreista aiheista usein paljon nopeammin kuin perinteisiä tiedotusvälineitä seuraamalla.

Osa Twitterin viehätyksestä on siinä, että sen kautta voi viestiä – ainakin periaatteessa tasa-arvoisesti – kenen tahansa toisen tweettaajan kanssa. Huippupoliitikolla, yritysjohtajalla, suosikkinäyttelijällä, maakuntalehden tähtitoimittajalla ja Britney Spearsilla on samanlainen julkinen Twitter-tili kuin kenellä tahansa muullakin.

Museoalan ihminen voi paitsi seurata vaikkapa kulttuuriministeriä (@paavoarhinmaki), myös kertoa hänelle julkisesti omia näkemyksiään. Ilman sihteereitä, kalentereita ja muita väliportaita. Se voi tarjota yllättäviä mahdollisuuksia nokkelalle mielipidevaikuttajalle.

Seuraajista, seurattavista ja heidän kommenttiketjuistaan muodostuu verkostoja. Suosituimmilla tweettaajilla voi suuressa maailmassa olla satoja tuhansiakin seuraajia, joten heidän mielipiteensä leviävät hetkessä useammalle kuin vaikkapa paperinen Helsingin Sanomat.  

Twitter on aluksi hankala hahmottaa.  Kokenutta Facebookin käyttäjääkin sen FB:sta poikkeava toimintalogiikka hämmentää. Suosittelen siitä huolimatta rohkeasti kokeilemaan: palvelu voi tuottaa iloisen yllätyksen. Kukapa ei niistä pitäisi.

Alkuun pääsee vain aloittamalla, joten seuraavaksi on käytännön tekemisen vuoro. Vaikka sormissa polttelisi päästä suoraan tweettaamaan, kannattaa ensin silmäillä ohjeita.

Tavataan Twitterissä.

 Neuvoja Twitteriin tutustujalle

Twitter-opas vasta-alkajalle


Twitter-neuvoja havainnollisena Slideshowna


Neljä perusohjetta Twitterissä viestimiselle


Seppo Honkanen

Kirjoittaja on Suomen museoliiton viestintäpäällikkö.
Hänet löytää Twitteristä tunnuksella @honkanen
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s